Termistö

Raitiotien termistöä

ATU – Aukean tilan ulottuma
Raitiovaunun tilavarausmitoituksessa käytetään käsitettä aukean tilan ulottuma (ATU). ATU:lla tarkoitetaan pitkin raidetta ulottuvaa tilaa, jonka sisäpuolella ei saa sijaita kiinteitä rakenteita eikä laitteita. ATU sisältää vaunun rungon, peilit ja huojuntavarat kaikissa olosuhteissa.

Aukean tilan ulottuman (ATU:n) leventäminen kaarteessa (e)
ATU:n leventäminen kaarteessa (e) lisätään aukean tilan ulottuman mittaan sekä ulko- että sisäkaaren alueella.

Avorata
Maanpäällä oleva raitiotie, jossa ei ole pintalaattaa. Avoradalla ei ole kumipyöräliikennettä.

Erotuskaista
Erotuskaista on kadun osa, minkä tehtävä on erottaa toisistaan eri liikennemuodoille varatut kadun osat.

Keskilinja
Keskilinja määrittää raiteen sijainnin vaakatasossa. Keskilinjalla tarkoitetaan linjaa, jonka etäisyys raiteen molempien kiskojen mittapisteeseen on sama.

Kiskometri
Kiskometri on metrin mittainen osuus kiskosta.

Kiskon mittapiste
Kiskon mittapiste on urakiskon uran ulkoreunalla oleva piste, joka on 14 mm alempana kuin kiskon selän yläreuna. (aikaisemmin 10 mm, muutettu Raide-Jokerissa)

Korotettu raitiotie
Korotettu raitiotie on raitiotielle tarkoitettu tien osa tai erillinen tie. Korotettu raitiotie on erotettu muusta liikenteestä 6 cm korkuisella reunatuella. Korotettua raitiotietä ei tarvitse osoittaa liikennemerkein.

Lupa-arvo
Lupa-arvolla tarkoitetaan teknisten lähtökohtien ja minimi- tai maksimiarvojen ylittäviä tai alittavia mitoitusarvoja ja niitä saa käyttää vain HKL:n luvalla.

Melu
Melu on ei toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi tai joka on kuulolle haitallista.

Minimi- ja maksimiarvo
Suunnittelun tekninen raja-arvo, jota käytetään vain poikkeustapauksissa.

Myötävaihde
Myötävaihde tarkoittaa vaihdetta, jossa vaunun kulkusuunta on risteyskappaleelta kohti vaihteen kielten kärkeä. Myötävaihteessa kaksi raidetta yhdistyy yhdeksi, eikä vaihdetta tarvitse kääntää

Nousuviiste
Nousuviisteeksi sanotaan aluetta, jolle raiteen kallistus eli ulkokiskon ylikorotus tehdään. Kohtaa, jossa raiteen kallistus on pienimmillään, kutsutaan nousuviisteen aluksi (rampin alku), ja kohtaa, jossa se on suurimmillaan, kutsutaan nousuviisteen lopuksi (rampin loppu).

Pyöristyskaari
Pyöristyskaari on ympyränkaari, jonka avulla raiteen korkeusviiva pyöristetään kaltevuusjaksojen taitepisteen kohdalla.

Päällysrakenne
Raitiotieradassa päällysrakenne koostuu pintalaatasta ja pohjalaatasta. Pintalaattaan sisältyvät kiskot. Pohjalaatan alapuoliset kerrokset ovat kadun rakennekerroksia.

Raide
Raide on vaihteiden tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus. Raide koostuu ratakiskoista, väliraudoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekä vaihteista ja raideristeyksistä ym. raiteen erikoisrakenteista (esim. liikuntalaitteet, linjakaivot).

Raideleveys
Raideleveys on raitiotieradan kiskojen väli, kiskon mittapisteistä mitattuna. Raideleveys on suoralla 1 000 mm.

Raidemetri
Raidemetri on metrin mittainen osuus yhdestä raiteesta. Yksi raidemetri käsittää kaksi kiskometriä.

Raideväli
Rinnakkaisten raiteiden sisempien kiskojen mittapisteiden välinen etäisyys.

Raiteen kallistus eli ulkokiskon korotus
Raiteen kallistus määritellään sisä- ja ulkokiskon välisenä korkeuserona. Raiteen kallistus kaarteissa tehdään ulkokiskoa korottamalla.

Raitiovaunukaista
Raitiovaunukaista on samassa tasossa muun liikenteen kanssa ja se osoitetaan liikennemerkein. Raitiovaunukaista voi sijaita keskellä katua tai kadun reunoilla. Raitiovaunukaista voi olla joko yksi- tai kaksiraiteinen.

Rata-alue
Rata-alue ulottuu uloimpien kiskojen ulkopuolelle ja on erotettu merkinnöin tai rakentein. Korotetuilla raitiotieradoilla ja pysäkkien kohdilla rata-alue ulottuu reunatuen ajoradan puoleiseen reunaan saakka.

Runkomelu
Runkomelu on maa- ja kallioperän kautta rakennukseen siirtyvää värähtelyä, joka säteilee rakenteista ihmisen kuultavana ilmaäänenä.

Ratametri
Ratametri on metrin mittainen osuus raitiotieradasta. Yksi ratametri käsittää yhden tai useamman raiteen.

S-kaari
Muodostuu kahdesta vastakkaisiin suuntiin kaartuvasta kaarteesta. Kaarre koostuu yhdestä tai useammasta kaaresta ja mahdollisista siirtymäkaarista. Kaarteiden väliin jätetään vähintään 8 metrin pituinen suora.

Siirtymäkaari
Siirtymäkaarta käytetään kaaren ja suoran välissä. Paikassa, jossa radan kaarevuus on pienimmillään, sanotaan siirtymäkaaren alkupisteeksi, ja jossa kaarevuus on suurimmillaan, sanotaan sen loppupisteeksi.

Sivuttaiskiihtyvyys
Kaarteiden mitoitukseen ja matkustusmukavuuteen vaikuttava arvo

Sivuttaisnykäys
Sivuttaisnykäys on sivuttaiskiihtyvyyden muutos aikayksikössä. Kaarteiden mitoituksessa suurin sallittu sivuttaisnykäys on 0,67 m/s³.

Suositusarvo
Suunnittelun lähtökohtainen tavoitearvo.

Tasoitusjakso
Tasoitusjaksot ovat vaihtuvasäteisiä kaaria, joista muodostuu tasoituskaari.

Tasoituskaari
Tasoituskaaret toimivat raitioteillä siirtymäkaarina. Tasoituskaari toteutetaan sarjana vakiosäteisiä kaaria eli tasoitusjaksoja. Tasoituskaarta käytetään pääkaaren ja suoran välissä.

Tukikerros
Raitiotien tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa sekä jakaa kuormia alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Tukikerroksen materiaalina käytetään betonia, asfalttia tai sepeliä.

Tärinä
Tärinä on maa- ja kallioperän kautta rakennukseen siirtyvää värähtelyä, jonka ihminen havaitsee tuntoaistimuksina tai irrallisten tavaroiden liikkeenä.

Vaihteen suora pituus
Vaihteen kohdalla on oltava suoraa rataa kielisovituksista ja etujatkoksista muodostuvan ns. vaihteen suoran pituuden verran.

Vastavaihde
Vastavaihde tarkoittaa vaihdetta, jossa vaunun kulkusuunta on vaihteen kielten kärjestä kohti risteyksen kärkeä. Vastavaihteessa yksi raide haarautuu kahdeksi, ja vaihde on käännettävä haluttuun suuntaan.

Ajojohdinjärjestelmän termistöä

Ajojohdinjärjestelmä
Ajojohtimen ja kannatusrakenteiden sekä varusteiden muodostama johto.

Ajojohdin
Ajolangan ja kannattimen tai vain ajolangan muodostama johdin.

Ajojohtimen rakennekorkeus
Ajolangan ja kannattimen tai vain ajolangan muodostama johdin.

Ajojohtimen sivuttaissiirtymä (siksak)
Ajolangan vaakasuora poikkeama raiteen keskiviivasta (kallistetussa raiteessa kallistetusta keskiviivasta) ajojohtimen kannatuskohdassa.

Ajolangan ohjain
Kääntöorren osa, jonka tarkoituksena on parantaa ajojohtimen joustavuutta ja pitää ajolanka sivusuunnassa paikallaan.

Ajolanka
Ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa.

A-köysi
Kannattimettomassa ajojohtimessa ajolangan ripustamiseen käytetty apuköysi.

Eristysjatkos
Ratakiskon sähköisesti eristävä katkaisu.

Erotuskenttä
Kiristyskenttä, jossa on siirtymäjänne ja erotusväli.

Katkollinen jaksoerotin
Rakenne, jossa ajojohdin on vierekkäisten syöttöalueiden rajalla eristetty pituussuunnassa kahdesta peräkkäisestä kohdasta, joiden väliin jää neutraali/jännitteetön osa.

Katkoton jaksoerotin
Rakenne, jossa ajojohdin on vierekkäisten syöttöalueiden rajalla eristetty pituussuunnassa kahdesta peräkkäisestä kohdasta, joiden välissä ei ole neutraalia/jännitteetöntä osaa.

Kaksoiseristys
Peruseristyksen ja lisäeristyksen muodostama kokonaisuus, joka sallii tavallisten ratajohtopylväiden yms. jättämisen maadoittamatta sekä mahdollistaa oikein tehtynä myös jännitetyöt.

Kaksoisorsipylväs
Pylväs, johon on kiinnitetty kaksi kääntöortta samalle puolelle.

Kannatin
Ajojohtimen ylempi osajohdin, joka kannattaa ripustimien välityksellä ajolankaa.

Keskiankkuroinnin keskipylväs
Pylväs, jossa keskiankkurointiköysi on kiinnitetty kannattimeen kääntöorressa.

Keskiankkurointi
Kannattimen ankkurointi painojakson keskivaiheilla.

Kiristyskenttä
Ajojohdinjänteet alueella, jossa raiteen peräkkäisten ajojohdin osien päät on viety toistensa ohi kiristyspylväille niin, että alta kulkeva virroitin voi koko ajan koskettaa ainakin toista ajolankaa.

Kiristyskenttäväli
Saman raiteen kahden peräkkäisen kiristyskentän siirtymäjänteen keskipisteen väli.

Kiristyslaite
Ajojohtimen kiristyspylväässä oleva varuste, jonka tehtävänä on pitää ajojohtimen köysivoimat mahdollisimman vakiona.

Kiristyspylväs
Pylväs, johon kiristetään tai ankkuroidaan yksi tai useampia radan suuntaisia johtimia niin, että pylväs mahdollisine haruksineen ottaa vastaan johdinten köysivoimia ainakin jossakin rakennusvaiheessa.

Kiristyspyörästö
Kiristyslaite, jossa on köysipyörästä ja kiristyspaino.

Kiristysväli
Keski- tai pääteankkuroinnin ja kiristyslaitteen välinen ajojohdin osuus.

Kääntöorsi
Pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannattava rakenne, joka pääsee vaakatasossa kääntymään.

Painojakso
Ajojohdinosuus, jonka molemmissa päissä on kiristyslaite (paino/jousi/pääteankkuroitu).

Paluukisko
Paluuvirtatien osana toimiva metallisesti yhtenäinen ratakisko.

Paluukiskojen poikittaisyhdistys
Metallinen yhdistys, joka on tehty rinnakkaisten paluukiskojen välille joko suoraan tai impedanssisiltojen keskipisteenkautta.

Paluuvirta
Kuormituskohdasta tai vikapaikasta syöttöasemalle palaava virta.

Potentiaalin-ohjauselektrodi
Yleensä renkaanmuotoinen johdin, jonka tarkoitus on tasoittaa maapotentiaali askel- ja kosketusjännitteiden pienentämiseksi.

Puristusorsi
Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa kääntöorren kiinnityskohtaan päin.

Pylväsetäisyys
Pylvään etureunan vaakasuora etäisyys raiteen kallistamattomasta keskiviivasta.

Pääteankkurointi
Ajojohtimen pään kiinteä ankkurointi kiristyspylvääseen tai vastaavaan.

Ripustin
Rakenne, jolla ajolanka on ripustettu kannattimeen.

Siirtymäjänne
Kiristyskentän keskimmäinen jänne, jossa virroittimen kosketus siirtyy ajolangalta toiselle.

Sivuunvientijänne
Jänne, jossa ajojohdin siirtyy sivusuunnassa pois virroitintilan kohdalta.

Systeemikorkeus
Kannattimen ja ajolangan välinen pystyetäisyys ajojohtimen kannatuskohdassa.

Syöttökaapeli
Sähkönyöttöaseman ja ajojohtimen välinen kaapeli.

Sähkönsyöttöasema
Kytkinlaitos, josta syötetään teho sähköradalle.

Veto-orsi
Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa kääntöorren kiinnityskohdasta poispäin (tai sen suuruus on nolla).

Virroitin
Osa, jonka kautta sähköveturi, -juna tai raitiovaunu ottaa ajolangasta tehoa

Välikytkinasema
Muu katkaisijoita sisältävä sähköradan kytkinlaitos kuin syöttöasema.