Raitotien rakenteet

Raitiotien päällysrakenne

Raitiotien rakenne koostuu radan alusrakenteesta ja päällysrakenteesta. Kiintoraiteella raitiotien päällysrakenne käsittää päällysteen ja pohjalaatan. Sepeliradan osalta päällysrakenne ulottuu sepelikerroksen alapintaan asti.

Raitiotien alusrakenne käsittää kantavan ja jakavan kerroksen.

Raitiotien päällysrakenne

Päällysrakenteen mitoitus

Käyttöikä

Kiintoraidelaatan mitoituskäyttöikä on 50 vuotta.

Akselipaino

Raitiotien mitoittava akselipaino on 125 kN.

Kiskonkiinnitysjärjestelmä

Kiskonkiinnitysjärjestelmän tulee täyttää standardin SFS-EN 13481 vaatimukset.

Päällysrakenteen valinta

Raitiotien päällysrakenteen valinta vaikuttaa radan kaupunkikuvalliseen ilmeeseen, geometrian ja kuivatuksen suunnitteluun sekä radan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin ja muuhun liikenteeseen (voidaanko radan päällä ajaa muilla tieliikenneajoneuvoilla). Päällysrakenne tulee suunnitella kokonaisuutena, mikä edellyttää tasapainoilua päällysrakenteiden monipuolistamisen ja yhdenmukaistamisen puolesta puhuvien tekijöiden välillä.

Päällysrakenteiden monipuolistamista puoltavat kunkin kohteen kaupunkiympäristön erityispiirteiden huomiointi sekä rakentamisinvestointien optimointi. Toisaalta ratojen rakentaminen, laadunvalvonta ja kunnossapito ja rakentaminen on yksinkertaisempaa, mikäli ylläpidettäviä päällysrakenneratkaisuja ja siirtymiä erilaisten rakenneratkaisujen välillä on mahdollisimman vähän. Suunnittelun tehtävä on löytää elinkaarinäkökulmasta tasapainoinen päällysrakenteen kokonaisuus.

Päällysrakenteet voidaan näkökulmasta riippuen jaotella usealla eri tavalla, mm. seuraavasti:

• Sen mukaan, onko kyseessä suljettu vai avoin ratarakenne
• Kiskojen tuentatyypin mukaan, eli onko kyseessä kiintoraide vai sepeliraide
• Kiskotyypin mukaan

Suljettu ratarakenne tarkoittaa ratarakennetta, jossa kiskot on upotettu johonkin toiseen pintaan. Suljetut ratarakenteet vaativat yleensä hajavirtaeristyksen.

Avoin ratarakenne tarkoittaa rakennetta, jossa raitiotien kiskoja ei ole upotettu johonkin toiseen pintaan. Avoimen päällysrakenteen etu on, ettei kiskoja tarvitse hajavirtaeristää. Avoimen rata-alueen ilmettä voi sovittaa ympäristöönsä kiskojen alapuolelle jäävien pintojen materiaalivalinnoilla.

	Suljettu	Avoin
Rata kadulla, sekaliikennekaistalla	Asfaltti, betoni, luonnonkivi
Rata kadulla, omalla kaistallaan	Asfaltti, betoni, luonnonkivi
Rata kadulla, erotettu muusta liikenteestä	Asfaltti, betoni, luonnonkivi, nurmikivi, puu	Betoni, nurmi ja muu matala kasvillisuus,
Rata omalla väylällään	Asfaltti, betoni, luonnonkivi, nurmi ja muu matala kasvillisuus, puu/komposiitti	Nurmi ja muu matala kasvillisuus, sepeli

Raitiotie kadulla, sekaliikennekaista

Kadulla muun ajoneuvoliikenteen joukossa kulkeva raitiotie rakennetaan aina suljettuna rakenteena. Päällysrakenne toteutetaan kiintoraiteena radan painumien mahdollisuuden minimoimiseksi. Rata on upotettu kadun päällysteeseen, joka voi olla asfaltti, luonnonkiveys tai betonia[KS1] .  Päällysteen tasaus on suunniteltava siten, että uusi kisko nousee enintään 5 mm päällysteestä. Sekaliikenneosuuksilla käytetään pääsääntöisesti urakiskoa.

Raitiotie kadulla, oma kaista

Kadulla omalla kaistallaan kulkeva raitiotien päällysrakenne rakennetaan suljettuna rakenteena. Päällysrakenne toteutetaan kiintoraiteena radan tasauksen muodonmuutosten minimoimiseksi. Rata on upotettu kadun päällysteeseen, joka voi olla asfaltti, luonnonkiveys tai betonia. Päällysteen tasaus on suunniteltava siten, että uusi kisko nousee enintään 3 mm päällysteestä. Kiskotyyppi voi olla joko urakisko tai vignoles-kisko.

Rata kadulla, erotettu muusta liikenteestä

Muusta liikenteestä erotetun raitiotien päällysrakenteen voi toteuttaa joko suljettuna tai avoimena. Muusta liikenteestä erottaminen mahdollistaa useammat pintamateriaaliratkaisut kuten puun ja erilaiset nurmikivet ja kasvillisuuspinnoitteet. Päällysrakenne toteutetaan pääsääntöisesti kiintoraiteena radan tasauksen muodonmuutosten minimoimiseksi. Kiskotyyppi on pääsääntöisesti vignoles-kisko.

Raitiotie omalla väylällään

Omalla väylällään kulkevan raitiotien toteutustavassa on suurin valinnanvapaus.Omalla väylällä kulkevalla radalla käytetään pääsääntöisesti Vignoles-kiskoa.

Sepelirataosuuksia ole siirtymärakenteiden tukemisen haasteellisuuden takia tarkoituksenmukaista toteuttaa 300 m lyhyempinä osuuksina.

Radan pintamateriaalina voidaan käyttääerilaisiaasfaltteja ja betonia, luonnonkiveä, betonisia nurmikiviä, nurmea, matalaa kasvillisuutta, puuta , sepeliä, soraa ja kierrätysmateriaaleista esimerkiksi betonimursketta tai sivukiveä.

Jos raitiotiealueella on kumipyöräliikennettä, materiaalin tulee olla asfalttia, betonia tai luonnonkiveä. Raitiotien toimiessa pelastusajoreittinä, muttei muun ajoneuvoliikenteen ajoreittinä voidaan käyttää nurmikiveä.

Nurmi- ja nurmikivipintaisilla alueilla radan rakenteeseen tulisi saada vähintään 150mm tila kasvualustalle. Mitä suurempi kasvualustapaksuus, sitä todennäköisemmin saavutetaan vehreä lopputulos.

Nurmi- ja kasvipintaiset raitiotiealueet vaativat säännöllistä hoitoa. Myös sora- ja sepeliraiteiden osalta on varauduttava ylläpitokustannuksiin (kitkeminen, näkemäalueiden raivaaminen) hieman riippuen ympäristön muusta laatutasosta. Sepeliraidepenkalla on voimakkaasti raitiotiealuetta muusta ympäristöstä rajaava vaikutus, jolloin sitä tulisi käyttää harkiten muun kaupunkirakenteen yhteensopivuuden mukaan.

Puu, sora ja kasvipintaisilla raitiotiealueilla on myös huomioitava esimerkiksi puistoalueiden läheisyydessä, että rata-alueen tunnistettavuus säilyy, tai huolehdittava riittävästä raitiotiealueen rajaamisesta (kts. luku Raitiotien sijainti kadulla ja liittymissä).

Asfaltti
Edut	Haitat
Kulutuskestävyys	Läpäisemätön pinta
Päältäajettava	Raitiotiealueen erottuminen muusta katutilasta
Edullinen toteutus
Pintarakenne/väri työstettävissä
Yllä- ja kunnossapito
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa
Betoni
Edut	Haitat
Kulutuskestävyys	Läpäisemätön pinta
Erilaiset pintakäsittelyt, -kuviot, värit	Raitiotien erottuminen muusta katutilasta
Päältäajettava	Paikkaaminen siististi voi olla hankalaa.
Yllä- ja kunnossapito[KS2]
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa
Luonnonkiveys
Edut	Haitat
Soveltuu urbaaniin katuympäristöön	Kalliit toteutuskustannukset
Päältäajettava
Yllä- ja kunnossapito
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa
Nurmikivi
Edut	Haitat
Vehreä, osin päältäajettava ratkaisu. Ei mahdollista runsasta päältäajoa, mutta käytettävissä esimerkiksi pelastusajoreiteillä.	Kalliit ylläpito- ja toteutuskustannukset
Nurmi
Edut	Haitat
Vehreä yleisilme	Kalliit toteutus ja ylläpitokustannukset
Vettä läpäisevä ja hulevesiä pidättävä rakenne	Kiskovälin kasvuolosuhteet haastavat ja tämän vuoksi halutun lopputuloksen aikaansaaminen työlästä, lisää hoitokustannuksia
Hiljaisempi raitiotie	Talven ja talvikunnossapidon kestävyydestä vähän kokemuksia
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta
Pölynsitominen, lämpötilojen tasaaminen
Matala (paahde)kasvillisuus
Edut	Haitat
Edullinen hoitaa ja toteuttaa	Huono kulutuskestävyys
Veden pidätys	Ei sovellu varjoisille rataosuuksille
Menestyy nurmea köyhemmällä kasvualustalla	Vähän toteutuneita kohteita
Lajiston monipuolistaminen kaupunkiympäristössä	Kasvillisuuspeite saavutetaan hitaasti ilman suojaheinäkylvöä (ylläpito- ja hoitokustannukset)
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta	Talven ja talvikunnossapidon kestävyydestä vähän kokemuksia
Puu
Edut	Haitat
Raitiotien erottuminen ajoradasta	Huolto- ja ylläpitokustannukset
Materiaali mahdollistaa esimerkiksi kevyiden kansirakenteiden tekemisen	Raitiotiealueen erottuminen jalankulun alueista, puu perinteisesti terassien ym. materiaali
	Märkänä liukas
Komposiitti
Edut	Haitat
Raitiotien erottuminen ajoradasta	Raitiotiealueen erottuminen jalankulun alueista, puu/komposiitti perinteisesti terassien ym. materiaali.
Huoltovapaampi vaihtoehto puulle	Ei referenssikohteita Suomesta
Materiaali mahdollistaa esimerkiksi kevyiden kansirakenteiden tekemisen
Sepeli / sora
Edut	Haitat
Pintamateriaalina erottaa radan muusta katutilasta, ei houkuttele liikkumaan raitiotiealueella	Voimakas visuaalinen ilme ei sovi urbaaniin katuympäristöön
Hyvä saatavuus	Riittävän pitkä rataosuus vaaditaan, jotta sepeliradan hyödyt saavutettavissa. Ratageometrian ylläpitoa tehtävä useammin (isommat kunnossapitokustannukset).
Vettä läpäisevä	Sijainnista riippuen runsas kitkeminen aiheuttaa ylläpitokustannuksia.
Edulliset toteutuskustannukset
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta
Raekoko / maisemointisepeli
Kierrätysmateriaalit, kuten betonimurske ja sivukivimurske
Edut	Haitat
Pintamateriaalina erottaa radan muusta katutilasta, ei houkuttele liikkumaan raitiotiealueella	Voimakas visuaalinen ilme ei sovi urbaaniin katuympäristöön
Vettä läpäisevä	Ratageometrian ylläpitoa tehtävä useammin (isommat kunnossapitokustannukset).
Kiertotalouden kehittäminen ja kierrätysmateriaalin käyttö	Sijainnista riippuen runsas kitkeminen aiheuttaa ylläpitokustannuksia.

Suljetun ratarakenteen päällysteen muotoilu

Suljettujen ratarakenteiden poikkileikkauksen suunnittelussa tulee huomioida, että päällystemateriaalit saavat metrin päässä raiteen ajopinnasta nousta enintään 2 cm, eli 2%.

Kallistetussa raiteessa pinnoitteen kallistus seuraa raiteen ajopinnan kallistusta (Kuva 4).

Päällysrakenteen rakennetyyppi

Radan rakenne vaikuttaa siihen, miten kiskot on tuettu alustaansa. Kiskot voidaan tukea joko kiintoraiteeseen tai ratapölkkyihin, jotka puolestaan tukeutuvat sepeliseen tukikerrokseen.

Kiintoraide

Edut	Haitat
Mahdollistaa sekä suljetut että avoimet päällysrakenneratkaisut	Sepeliraidetta kalliimpi rakentaa
Geometria vaatii vain vähän ylläpitoa	Peruskorjaus huomattavasti sepeliraidetta työläämpää, vaatii pidempiä työkatkoja

Sepeliraide

Edut	Haitat
Edullinen rakentaa, mikäli yhtenäiset osuudet ovat riittävän pitkiä	Huonompi geometrian pysyvyys
	Vaatii tiheämpää ratageometrian mittausta muutosten varalta.
	Vaatii säännöllistä raiteen tukemista ratageometrian ylläpitämiseksi
	Ratasepelin jauhautumisen takia tukikerros on uusittava säännöllisesti

Säännöllisen ylläpidon vuoksi soveltuu parhaiten avoimiin ratarakenteisiin.

Kiskot

Kiskot toimivat raitiotien kulkupintana, tukipalkkina ja raitiovaunun kulkua ohjaavana elementti-nä. Kiskojen tehtävä on jakaa raitiovaunun kulusta aiheutuvia voimia ja tarjota raitiovaunun pyörille hyvä kiskopyöräkontakti. Tämän lisäksi kiskot toimivat raitiovaunun paluuvirtapiirin sähköä johtavana osana.

Kiskojen tulee liikennekuormien ja niiden aiheuttaman väsymisen ja kulutuksen lisäksi kestää sään ja vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamia lämpörasituksia, kemiallista ja sähköistä korroosiota sekä muun ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa rasitusta.

Kiskoprofiili

Raitioteillä käytettävät kiskot jakautuvat Vignoles-kiskoihin ja urakiskoihin. Kiskoprofiilin valinnassa tulee valita linjalla käytettävään pyöräprofiiliin sopiva kiskoprofiili ja pyrkiä valitsemaan kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukainen kiskotyyppi.

Vignoles	Urakisko
Voidaan käyttää avoimissa tai suljetuissa ratarakenteissa. Jälkimmäinen edellyttää kiskouran toteuttamista esim. hajavirtaeristeellä tai urakiskoelementillä (eli laippakiskolla)	Käytetään suljetuissa ratarakenteissa

Kiskoprofiilien taajaan vaihtamista tulisi kuitenkin välttää, sillä kiskojen toisistaan poikkeavien profiilien yhteensovittamiseksi vaadittavat liitoskiskot muodostavat aina erityistä kunnossapitoa vaativan kohteen.

Kiskoprofiileista käytetään standardien SFS-EN 13674-1 ja SFS-EN 14811 määrittelemää nimikkeistöä:

Tieto	Metripaino (kg/m)	Profiilin tunnus	Lisätieto
Selitys	Kiskon paino kiskometriä kohden	R = Urakisko E= Vignoles-kisko	Lisätieto kertoo esim. kulkureunan pyöristyssäteen
Esimerkki	60	R	1

Pääkaupunkiseudun raitioteillä käytetään seuraavia kiskoprofiileja

Kiskoprofiili	Tyyppi	Korkeus (mm)	Hamaran pyöristyssäde (mm)	Mittapisteen korkeus kiskon selästä	Suositeltava esitaivutussäde (m)
49E1	Vignoles-kisko	149	13	14	200
60R2	Urakisko	180	13	14	300
60R1	Urakisko	180	10	10
59R1	Urakisko	180	1310	104
53R1	Urakisko	130	13	14

Päällysrakennetyypin vaikutus kiskon lämpövoimiin

Kiskojen lämpövoimat lasketaan kaavalla

Jossa σ on jännitys, E on kimmomoduuli, α lämpölaajenemisvakio 0,0000115 °C^-1, T₁tarkastelulämpötila ja T_N kiskon neutraalilämpötila. Kiskon tarkastelulämpötila-alue riippuu ratarakenteen tyypistä, sillä avoimessa ratarakenteessa kiskojen lämpötilan vaihteluväli on suoran auringonpaisteen kiskoja lämmittävästä vaikutuksesta johtuen suurempi.

	Tmax (°C)	Tmin (°C)	TN (°C)
Avoin ratarakenne	55	-35	5–15
Suljettu ratarakenne	35	-25	10–20

Raitotien päällysrakenteet silloilla

Tyypilliset raitiotien päällysrakenteet ovat rakennetyypistä riippuen, n. 500-700 mm korkeita kiskon selästä päällysrakenteen alapintaan. Katuverkon olemassa olevia siltoja ei yleensä ole mitoitettu näin suurille rakennekorkeuksille.

Siltojen vesieristeen suojaaminen

Siltojen vesieriste suojataan raitiotien päällysrakenteen alla 50 mm paksuisella kerroksella suojabetonia.

Mikäli sillalla on kiintoraide, kiintoraidelaatta erotetaan suojabetonista kaksinkertaisella kerroksella geotekstiiliä, muovikalvolla tai muulla valut erottavalla kerroksella, jotta pohjalaatan kutistuma ei riko sillan suojabetonia.

Kiskonliikuntalaitteet

Kiskonliikuntalaitteen tarkoitus on mahdollistaa sillalla ja maatuella sijaitsevien kiskojen välinen liike sillan pituuden muuttuessa lämpötilan mukaan.

Kiskonliikuntalaitteen tarve

Kiintoraiteella kiskonliikuntalaite tarvitaan, mikäli sillan liikevara ylittää 50 mm . Avoimella päällysrakenteella voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti käyttää liukuvaa kiskonkiinnitystä.

Sepeliraiteella tarvitaan kiskonliikuntalaite, mikäli sillan liikevara ylittää 85 mm.

Kiskonliikuntalaitteen sijoittaminen

Kiskonliikuntalaite tulee laitteen kuivatukselle käytettävissä olevan rakennekorkeuden takia pyrkiä sijoittamaan maatuen puolelle. Kiskonliikuntalaitteen tulee pyrkiä asemoimaan niin, että raidetta liikennöidään kielten suuntaisesti.

Raitiotien alusrakenne

Alusrakennetyyppien nimeäminen

Alusrakenne nimetään seuraavalla

Pohjamaaluokka	Alusrakenteen paksuus	Pohjavahvistustoimenpide
F	500	Vlk

Toimenpide	Lyhenne
Paalulaatta	Pl
Massanvaihto kaivamalla	Mvk
Vaahtolasikevennys	Vlk

Painaumat

Raitiotiet rakentamattomalla alueilla

Raitiotien alusrakenne suunnitellaan painumattomaksi.

Raitiotiet nykyisillä katualueilla

Raitiotien alusrakenne suunnitellaan lähtökohtaisesti painumattomaksi. Painumaton rakenne vaaditaan esimerkiksi silloin, kun lähellä sijaitsee paalutettuja tai muita painumattomia rakenteita. Nykyisiä katualueita ei ole suunniteltu painumattomaksi. Raitiotien ja viereisen kadun painumaerojen vuoksi tapauskohtaisesti radalle voidaan sallia painumia ja raja-arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Sepeliraide	Kiintoraidet	Vaihdealue
Kokonaispainuma	100 mm	100 mm	50 mm
Pituussuuntainen kaltevuuden muutos	0,5 %	0,5 %	0,3 %
Sivusuuntainen kaltevuuden muutos	0,8 %	0,4 %	0,4 %

Painumia voidaan hallita esirakentamalla käyttäen syvästabilointia (massastabilointi tai pilaristabilointi), esikuormitusta, ylipengerrystä sekä kevennystä edellyttäen, että painumakäyttäytyminen on riittävästi ennustettavissa. Esikuormitusta käytettäessä tulee aina järjestää painumaseuranta.

Pehmeiköillä painumaton rakenne edellyttää radan perustamistavaksi massanvaihtoa tai paalulaattaa.

Siirtymärakenteet suunnitellaan sallittujen kaltevuuden muutosten perusteella. Painumattoman raitiotien ja painuvaksi katsotun ympäristön siirtymärakenteet pitää tarkastella tapauskohtaisesti.

Kantavuus

Raitiotien alusrakenteen yläpinnan kantavuuslaskennan mitoitusarvona käytetään arvoa E₂=120 MN/m². Alusrakenteen yläpinta on kiintoraidelaatan alapinta tai sepeliradan tukikerroksen alapinta.

Tapauskohtaisesti voidaan sallia pienempi kantavuus alusrakenteen yläpinnassa, jos tämä huomioidaan kiintoraidelaatan mitoituksessa.

Kantavuuslaskenta tehdään Liikenneviraston ohjeen 38/2018, Tierakenteen suunnittelu mukaisesti.

Routamitoitus

Raitiotien routamitoituksen osalta mitoittava pakkasmäärä Helsingissä on F10, mikä tarkoittaa pakkasmäärää 25 000°Ch. Mitoitusroudansyvyys on 1,9 m.

Pakkasmäärä perustuu Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperusteiden ohjeeseen ja RIL 261 Routasuojaus -ohjeeseen. Lisäksi on kerätty Ilmatieteenlaitoksen säähavainnot Malmin ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla v. 1961-2017. Kummassakaan mittauspisteessä ei ole vuoden 1987 jälkeen ylitetty arvoa 25 000°Ch.

Raitiotien sallittu laskennallinen routanousu on 50 mm. Projekteissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös tiukemmasta 30 mm routanoususta.

Raitiotien siirtymäkiilan syvyys on 2,1 m (routimaton rakenne).

Routamitoitus tehdään Liikenneviraston ohjeen 38/2018, Tierakenteen suunnittelu mukaisesti.

Routasuojaus

Radan routasuojaustarve määritetään ja routasuojaus mitoitetaan päällysrakenteen mitoituksen yhteydessä. Kiintoraideosuuksilla voidaan käyttää routalevyjä riittävän routasuojauksen saavuttamiseksi. Routalevyjen käyttö on perusteltava kohdekohtaisesti. Routalevyjä ei lähtökohtaisesti käytetä routasuojauksena.

Routalevyn alla tulee olla vähintään 300 mm kerros routimatonta materiaalia. Tarvittaessa tehdään alusrakenteen massanvaihto routalevyjen alle.

Routaeriste tulee sijoittaa ylimmän pohjaveden pinnan yläpuolelle. Tai vaihtoehtoisesti radan rakennekerrokset pitää kuivattaa salaojin, jos pohjavedenpintaa voidaan alueella laskea pysyvästi.

Routasuojaukset suunnitellaan RATO 3 (Liikenneviraston ohjeita, Ratatekniset ohjeet 3, 13/2018, radan rakenne) kohdan 3.7.5 mukaisesti.

Routalevyjen tulee olla Liikenneviraston 27.2.2002 julkaiseman ”XPS-routalevyjen tekniset toimitusehdot” mukaisia.

Siirtymäkiilat

Raitiotien pituussuuntaiset siirtymärakenteet eri kerrospaksuuden välillä tehdään kaltevuuteen 1:30.

Kiintoraiteen ja avorataosuuden saumakohtaan tulee tehdä erillinen siirtymärakenne, jonka avulla dynaaminen jousto eri puolilla rakennetta saadaan samansuuruiseksi.

Ratarakenteen liittyessä katurakenteeseen, tehdään poikkisuuntaiset siirtymärakenteet kaltevuuksin 1:1 paikoissa, joissa ei ole risteävää liikennettä. Risteysalueet tarkastellaan tapauskohtaisesti.

Radan kuivatus

Kiskourakuivatusta tarvitaan aina, kun käytetään urakiskoja, sekä silloin, kun radan suljettu päällysrakenne on päällystetty vettä läpäisemättömällä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Tällaisia kohteita ovat mm. sekaliikennekaistat ja pysäkit.

Kiskoura kuivatetaan kiskokaivoon, jotka sijoitetaan:

• Radan alimpiin kohtiin
• N. 100-150 m välein kaltevuusjaksoilla
• Radan kohtiin, joissa on syytä odottaa toistuvaa jarruhiekan käyttöä esim. suuren pituuskaltevuuden tai pysäkin ja jyrkän kaltevuusjakson yhdistelmän vuoksi.

Kiskokaivot yhdistetään 0,5-1% kaltevuudessa kulkevilla 110PE-putkilla kokoojakaivoon, joka on 800B kaivo umpikannella. Kokoojakaivossa on vähintään 50 cm syvä sakkapesä. Kokoojakaivo tulee sijoittaa raiteiden väliin tai radan välittömään läheisyyteen.

Kiskokaivot voidaan myös purkaa kadun kuivatukseen käytettävään sakkapesälliseen kaivoon, hulevesikaivon haltijan ja HKL:n suostumuksella.

Radan alusrakenteen kuivatus

Radan alusrakenteen kuivattamiseen voidaan tarvittaessa käyttää salaojia. Salaojat tulee sijoittaa raiteiden kuormanjakautumisalueen ulkopuolelle. Tarkastusputkina käytetään 315M ja lietekaivoina 560M tai 800B kaivoja.